(se nedan för svenska)
VALOKUVAGALLERIA HIPPOLYTE
Kalevankatu 18 B, 00100 Helsinki
+358 9 612 33 44, www.hippolyte.fi
Avoinna: ti-pe 12-17, la-su 12-162.-24.5.2009
NELLI PALOMÄKI
Minä, tytär
“Poseeraaminen kameralle tapahtuu kuten katsomme itseämme peilistä. Valitsemme tietoisesti tietyn ilmeen, katseen ja asennon. Muotokuva yllättää lähes aina, kuva itsestämme ei olekaan sellainen kun kuvittelimme.”Teoskokonaisuus Minä, tytär koostuu nuorten naisten ja tyttöjen suurista mustavalkoisista muotokuvista. Palomäen teoksissa naisellinen nainen on esitetty voimakkaana ja itsensä tiedostavana, jopa uhmakkaana. Kuvaaja ei ole sivustaseuraajan roolissa, vaan voimakkaasti läsnä kuvaustilanteessa. Muotokuvat ovat lähes ajattomia ja puhuttelevat nostamalla kuvattavan teoksen keskipisteeksi.
”Olen etsinyt täydellistä valokuvaa, joka tuntuu olevan piilossa. Sinällään valokuva on jatkuvaa pettymystä. Pienet sattumat ja virheet ovat osa työskentelyä ja lopulta ne saattavat pitää mielenkiintoani valokuvaan yllä. Jos onnistuisin tekemään mielestäni täydellisiä valokuvia, tuskin jatkaisin kuvaamista.”
Palomäki käyttää työskentelyssään eri lähestymistapoja, jotka jakavat kokonaisuuden kolmeen osaan. Suurissa kasvokuvissa hän on riisunut kuvattavan kaikesta ylimääräisestä; jäljelle jäävät vain kasvot ja katse. Laajemmissa muotokuvissa keskeisessä asemassa on pukeutuminen; erilaiset asusteet tuovat esiin naisen useat eri roolit ja irrottavat tämän arjesta.
Työn kolmas osio koostuu omakuvista, joissa Palomäki ei kuitenkaan esiinny itse. Kuvattavat saavat ottaa oman muotokuvansa. Näin taiteilija menettää vallan valita kuvaushetken, vaikka kuva muuten onkin hänen rakentamansa. Palomäki on kiinnostunut tavasta, jolla ihminen kuvassa esiintyy. Oleellista hänen muotokuvissaan on kuvattavan läsnäolo; etenkin katse, joka toimii vuorovaikutuksessa kuvattavan, kuvaajan ja katsojan välillä.
”Muotokuva voi kiteyttää yhden ajanjakson, palauttaa mieleen asioita, jotka ovat jo unohtuneet. Valokuvissa näemme oman kasvumme lapsesta aikuiseksi ja erilaiset roolimme tuolla matkalla.”
Työn nimi Minä, tytär sitoo kokonaisuuden yhteen. Kaikki naiset ovat jonkun tyttäriä, samalla kaikki ovat yksilöitä omana itsenään. Lapsen rooli muuttuu itsenäiseksi naiseksi, mutta edelleen tyttäryys säilyy identiteettimme osana.
Nelli Palomäki (s. 1981) asuu ja työskentelee Helsingissä, jossa hän suorittaa myös opintojaan Taideteollisessa korkeakoulussa valokuvataiteen maisterilinjalla. Nelli Palomäen työskentely keskittyy muotokuvaan, ja sen mahdollisuuteen säilyttää muistoja, jotka ilman valokuvaa katoaisivat. Hän käsittelee teoksissaan ihmisen itsestään esittämää kuvaa sekä kuvaa, jonka muut hänestä näkevät - ja ottavat.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valokuvagalleria Hippolyte 30 vuotta
Joulukuussa 2008 Valokuvagalleria Hippolyte täytti kolmekymmentä vuotta ja gallerian juhlavuosi alkoi. Hippolyte juhlii 30-vuotista taivaltaan 4.12.2008 - 29.11.2009. Juhlavuoden ohjelmistoon kuuluu mm. näyttelyitä, festivaali, monitaidetapahtuma ja residenssi.
Hippolyten juhlavuoden tapahtumat ovat osa valtakunnallista Valokuvan vuotta 2009 (www.katse.org).Valokuvagalleria Hippolyten juhlavuotta on tukenut Suomen Kulttuurirahasto.
Alfred Kordelinin säätiö on tukenut Valokuvan vuotta 2009.- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätietoja ja lehdistökuvia:
Petronella Grönroos, näyttelykoordinaattori, Valokuvagalleria Hippolyte, +358 9 612 33 44, etunimi.sukunimi@hippolyte.fi
Nelli Palomäki, Omakuva 4-vuotiaana #2, Självporträtt som 4-årig #2, 2009
FOTOGALLERI HIPPOLYTE
Kalevagatan 18 B, 00100 Helsingfors
+358 9 612 33 44, www.hippolyte.fi
Öppet: tis-fre 12-17, lör-sön 12-162.-24.5.2009
NELLI PALOMÄKI
Jag, dotter
”Poserandet inför kameran sker på samma sätt som vi tittar på oss själva i spegeln. Vi väljer medvetet ett visst uttryck, en viss blick och hållning. Porträttet överraskar nästan alltid, bilden av oss själva är inte den vi föreställde oss.”
Verkhelheten Jag, dotter består av stora porträtt i svartvitt av unga kvinnor och flickor. I Palomäkis arbeten har den kvinnliga kvinnan framställts som stark och medveten om sig själv, rentav utmanande. Den som porträtterar är inte i rollen av den som följer med från sidan, utan är starkt närvarande i porträtteringssituationen. Porträtten är närmast tidlösa, och deras fokus när de vänder sig till betraktaren utgörs av den avbildade personen.
”Jag har sökt efter det fullständiga fotografiet, som verkar att finnas någonstans undangömt. Fotografiet i sig är en fortlöpande besvikelse. Små tillfälligheter och fel är en del av arbetsprocessen och i slutändan är det kanske de som uppehåller mitt intresse för fotografiet. Om jag lyckades ta det jag betraktar som det perfekta fotografiet, skulle jag knappast fortsätta fotografera.”
Palomäki använder sig i sitt arbete, när hon närmar sig objektet, av tre metoder som delar upp helheten i tre delar. I de stora närbildsporträtten har hon klätt av den porträtterade allt överflödigt; kvar blir bara ansiktet och blicken. I porträtten där man ser mera av människan intar klädseln en central funktion; olika kläder för fram kvinnans många olika roller och lösgör henne från vardagen.
Arbetets tredje fas utgörs av självporträtt, där det dock inte är Palomäki själv som syns. De porträtterade får ta sitt eget porträtt. På det sättet förlorar konstnären makten att välja fotograferingsögonblicket, även om det annars är hon som bygger upp bilden. Palomäki är intresserad av det sätt på vilket människan visar upp sig på bilden. På hennes porträtt är den porträtterades närvaro något väsentligt; särskilt blicken, som fungerar i växelverkan mellan den porträtterade, den porträtterande och betraktaren.
”Ett porträtt kan få en period att utkristalliseras, återföra till minnet sådant som man redan har glömt. På fotografierna ser vi vår uppväxt från barn till vuxna, och de olika roller vi innehar där på den resan.”
Arbetets titel Jag, dotter binder ihop helheten. Alla kvinnor är någons döttrar, samtidigt som de alla är individer i sig själva. Barnrollen förvandlas till den självständiga kvinnans, men dotterskapet fortsätter vara en del av vår identitet.
Nelli Palomäki (f. 1981) bor och arbetar i Helsingfors, där hon också håller på med sina studier på magisterlinjen för fotokonst på Konstindustriella högskolan. Nelli Palomäkis arbete fokuserar på porträttet, och dess möjligheter att bevara minnen som utan fotografiet skulle gå förlorade. Hon behandlar i sina arbeten den bild människan ger av sig själv, och den bild av henne som andra ser - och tar.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Fotogalleri Hippolyte 30 år i december 2008
I december 2008 fyllde Fotogalleri Hippolyte trettio år och galleriets jubileumsår inleddes. Hippolyte firar sin 30-åriga bana 4.12.2008 – 29.11.2009. Till jubileumsårets program hör bland annat utställningar, en festival, ett multikonstnärligt evenemang och ett residens. Evenemangen under Hippolytes jubileumsår är en del av det riksomfattande Fotografiets år 2009. (www.katse.org)Fotogalleri Hippolytes jubileumsår stöds av Suomen Kulttuurirahasto.
Fotografiets år 2009 stöds av Alfred Kordelins stiftelse.- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
För mera information och pressbilder:
Petronella Grönroos, utställningskoordinator/Fotogalleri Hippolyte, +358 9 612 33 44, förnamn.efternamn@hippolyte.fi
Näyttely on osa Valokuvan vuotta 2009:
Utställningen är en del av Fotografiets år 2009:
www.katse.orgAlfred Kordelinin säätiö on tukenut Valokuvan Vuotta 2009.
Fotografiets år 2009 stöds av Alfred Kordelins stiftelse.
